Varpaita, aksaa ja pentuja

Perjantaina oli Voiton varpaan kontrolli. Voitto on kyllä niin hauska! Siihen koiraan ei ole kyllä siunaantunut yhtään mitään muuta kuin hyvää mieltä ja iloa :) Sen mielestä on niiiin mukavaa päästä eläinlääkäriin. Odotusajan Voitto röhnöttää pitkin pituuttaan klinikan sohvalla ja heiluttaa häntää kaikille sisääntulijoille. Sitten kun päästään tutkimushuoneeseen odottaa Voitto nätisti kunnes pöytä laskeutuu ja hyppää sitten pöydälle. Koko tutkimisen ajan se halailee ja pussailee eläinlääkäriä. Voitto on kuulemma niiiin ihana ja yleensä hänen ihanuuttaan kutsutaan katsomaan myös lauma hoitajia :D

Kaikkien ennakko odotusten ja pelkojen vastaisesti Voiton varvas oli parantunut loistavasti!! Uutta luuta oli muodostunut ja paraneminen edistynyt kuten pitikin. Iso varvas toki vielä on ja turvotustakin siinä on, mutta ortopedi oli sitä mieltä ettei syytä huoleen. Hyvä siitä tulee :) Parin seuraavan kuukauden aikana varpaan pitäisi muuttaa muotoaan ja sitten nähdään minkänäköiseksi se muokkautuu. Todennäköisesti siitä jää paksumpi kuin muista varpaista, mutta käyttöä sen ei pitäisi haitata. Nivelrikon mahdollisuus on tietysti olemassa, mutta varpaan voi aina napsaista pois jos siitä joskus tulevaisuudessa vaivaa aiheutuu. Ennuste on kuitenkin hyvä :)

Tänään loppui talvitauko agilityssä ja suuntasimme Leen kanssa vuoden ensimmäiselle tunnille. Muistuteltiin mieliin rengasta ja puomia sekä yhdistettiin niitä ratatreeniin. Sujui paremmin kuin hyvin!! Lee on tehnyt vain vähän alastulon ja renkaan tarjoamista, mutta niin vain se osasi ne myös radan yhteydessä :-O Suorastaan uskomatonta!! Itse arastelin enkä aluksi uskaltanut juosta varsinkaan renkaan kohdalla kun pelkäsin ettei Lee sitä osaa.. Ihan turhaan. Niin vain Lee Lisbeth renkaan läpi sujahti ja jatkoi matkaansa kaukaisuuteen kun itse jäin arpomaan ja varmistelemaan :P

Uutena esteenä harjoiteltiin pöytää ja helppo nakki sekin tuntui olevan. Enää puuttuisi oikeastaan ne kepit ja sitten voisi vaikka ilmoittautua kisoihin.. Jännää!!

Perjantain ja lauantain välinen yö kului kätilöpuuhissa. Varsinaista syntymää en tälläkään kertaa päässyt näkemään, mutta uutta elämää kylläkin <3 Kuusi sisukasta (ja kiukkuista:) kaveria oli yön saldo. Pentujen emä on Cassin täti Tikka ja jos hyvin käy saattaa yksi näistä naperoista saapua seitsemän viikon kuluttua hetkeksi meidän elämäämme vauhdittamaan :)




- Posted using BlogPress from my iPhone